Denk pähkinänkuoressa

Alankomaatn lippu

Beweging DENK

DENK-liike

Poliittinen suuntaus
Konservatiivinen
Sosiaalinen
Markkina
Progressiivinen
Suhtautuminen EU:hun
EU-vastainen
EU-myönteinen
DENK on hollantilainen puolue, joka pitää itseään ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisten kansalaisten äänenä. Se yhdistää rasisminvastaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden selkeään identiteettipoliittiseen suuntautumiseen, joka taistelee syrjäytymistä vastaan ja monikulttuurisen yhteiskunnan puolesta.

Arvot ja maailmankatsomus

DENKin perusta on "hyväksynnän" käsite pelkän "suvaitsevaisuuden" sijaan. Puolue irtautuu perinteisestä integraatioajatuksesta ja vaatii sen sijaan, että yhteiskunta ymmärtää monimuotoisuuden uutena normina. Sen ihmiskuvaa leimaa kaikkien kulttuuristen identiteettien tasa-arvoisuus. DENK näkee valtion ja kansakunnan velvollisuutena aktiivisesti torjua rakenteellista rasismia ja suojella vähemmistöjä syrjinnältä, rakentaen usein siltaa alkuperäiskulttuurien konservatiivisten arvojen ja tasa-arvoa koskevien progressiivisten vaatimusten välille.

Poliittiset painopisteet

Puolueen agenda keskittyy sosiaaliseen osallisuuteen, koulutusmahdollisuuksiin ja islamofobian vastaiseen työhön. DENK vaatii esimerkiksi "rasismirekisteriä" ja valtion instituutioiden syrjinnän valvontaa. Sen kohderyhmää ovat erityisesti Euroopan ulkopuolistaustaiset ihmiset, jotka eivät koe perinteisten kansanpuolueiden edustavan heitä. Talouspolitiikassa puolue sijoittuu yleensä keskustan vasemmalle puolelle, vaatien kohtuuhintaista asumista ja oikeudenmukaisia palkkoja. Nämä teemat puolue usein yhdistää kulttuuripoliittisiin kysymyksiin puolustaakseen omaa yhteisöään länsimais-liberaalien normien oletettua ylivaltaa vastaan.

Rooli poliittisessa järjestelmässä

Hollannin politiikassa DENK toimii provokaattorina ja korjaavana voimana. Se käyttää parlamentaarista näyttämöä usein mediahuomiota herättäviin konfrontaatioihin osoittaakseen edustuksen epäkohtia. Strategisesti se rajaa itsensä jyrkästi oikeistopopulistisista virtauksista, mutta on samalla kritiikin kohteena läheisyydestään ulkomaisiin hallituksiin ja kovasta retoriikastaan perinteisiä instituutioita kohtaan. Sen tavoitteena on rakentaa parlamenttiin vakaa vastavoima, joka haastaa enemmistöyhteiskunnan status quon ja edistää puoluekentän pirstaloitumista etnisten rajojen mukaisesti.

Teemojen painopisteet ja ideologinen sijoittuminen

Kaavio esittää, mitkä teemat ovat puolueelle erityisen tärkeitä. Mitä kauempana piste on keskustasta, sitä suurempi on sen merkitys.

Poliittiset kannat ja ydintavoitteet

Kannanotto 2024
Kannanotto 2019

Talous ja valtio

Tulisiko tuloja ja varallisuutta jakaa uudelleen?
Uudelleenjaon puolesta
Uudelleenjakoa vastaan
Miten valtion tulisi käyttää vapaat budjettivarat?
Investoinnit
Velkojen vähentäminen ja verojen alentaminen
Tulisiko kotimaista taloutta suojella?
Vapaa maailmankauppa
Paikallisen talouden suojeleminen

Yhteiskunta ja arvot

Kumpi on tärkeämpää: vapaus vai turvallisuus?
Maksimaalinen vapaus
Turvallisuus
Pitäisikö naisten tasa-arvoa edistää?
Edistämisen puolesta
Edistämistä vastaan
Tulisiko LGBTQ+-yhteisön tasa-arvoa edistää?
Edistämisen puolesta
Edistämistä vastaan
Pitäisikö samaa sukupuolta olevien avioliitto sallia?
Puolesta
Vastaan
Mikä rooli uskonnoilla tulisi olla politiikassa?
Kirkon ja valtion ero
Kirkon ja valtion tiivis yhteys
Pitäisikö politiikan keskittyä kaupunkeihin vai maaseutuun?
Kaupunkien painotus
Maaseudun painotus

Ympäristö ja globalisaatio

Kumpi on tärkeämpää: ympäristönsuojelu vai talous?
Ympäristönsuojelu tärkeämpää kuin talouskasvu
Talouskasvu tärkeämpää kuin ympäristönsuojelu
Kumpi on tärkeämpää: ilmastonsuojelu vai talous?
Ilmastonsuojelu tärkeämpää kuin talouskasvu
Talouskasvu tärkeämpää kuin ilmastonsuojelu

Maahanmuutto ja integraatio

Miten maahanmuuttopolitiikkaa tulisi säännellä?
Avoin
Tiukka
Miten maahanmuuttajien integraatio tulisi järjestää?
Monikulttuurinen yhteiskunta
Homogeeninen yhteiskunta
Pitäisikö etnisille vähemmistöille antaa lisää oikeuksia?
Lisää oikeuksia
Vähemmän oikeuksia
Mikä rooli kansallisvaltioilla tulisi olla?
Avoin maailma ilman rajoja
Vahvat kansallisvaltiot

Demokratia ja instituutiot

Miten valta tulisi jakaa?
Jaettu valta
Vahva johtaja
Kuinka riippumaton oikeuslaitoksen tulisi olla?
Täysin riippumaton
Riippuvainen hallituksesta
Miten valtio tulisi organisoida: keskitetysti vai federalistisesti?
Federalismi
Keskittäminen

Historialliset vaalitulokset

Denk: Vaalitulosten kehitys maassa Alankomaat

Chronikka hallitusvastuusta vuodesta 1945

Vallan jatkuvuus: Historialliset hallitusroolit
Johti hallitusta
Hallituksessa
0

Hallitukset yhteensä

Kokonaiskesto: -

0

Johdetut hallitukset

Kokonaiskesto: -

0

Hallitusvastuut

Kokonaiskesto: -

0%

Kokonaisosuus hallitusajasta

Puolue on ollut hallituksessa 0%:ssa mahdollisesta hallitusajasta.

Ei hallitusvastuita tähän mennessä

Tietojen ja lähteiden alkuperä

PolitPro

PolitPro yhdistää tieteellistä dataa ja ajankohtaisia mielipidemittauksia tehdäkseen politiikasta ymmärrettävää kaikille. Hyödynnämme johtavien tutkimushankkeiden aineistoja ja täydennämme niitä omilla selvityksillämme, analyyseillämme ja algoritmeillamme. Näin teemme monimutkaisista poliittisista yhteyksistä ymmärrettäviä ja saavutettavia kaikille. Tekoälyn tukemana.

Auta meitä pysymään riippumattomina

Tukesi avulla PolitPro pysyy riippumattomana lobbausryhmien ja puolueiden vaikutuksesta.

Anna palautetta

Kerro meille, miten voimme kehittää PolitProta entistä paremmaksi juuri sinua varten!

Löysitkö virheen?

Poliittinen data muuttuu päivittäin. Jos huomaat virheen, lähetä meille sähköpostia. Lyhyt lähdeviite auttaa meitä tarkistuksessa.

ParlGov – Parliamentary Democracy Data

Bremenin yliopiston pitkäaikaiset tutkimustiedot. Dokumentoi puolueita ja hallituksia poliittisia vertailuja varten.

Lisää

Döring, Holger and Philip Manow. 2024. Parliaments and governments database (ParlGov): Information on parties, elections and cabinets in established democracies.

CHES – Chapel Hill Expert Survey

Euroopan tärkein asiantuntijakysely puolueiden kannoista. Yli 400 politiikan tutkijaa eri maista dokumentoi puolueiden kantoja tieteellisten kriteerien pohjalta.

Lisää

Rovny, Jan, Ryan Bakker, Liesbet Hooghe, Seth Jolly, Gary Marks, Jonathan Polk, Marco Steenbergen, and Milada Vachudova. “25 Years of Political Party Positions in Europe: The Chapel Hill Expert Survey, 1999-2024,”