Kristelig Folkeparti pähkinänkuoressa

Norjan lippu

Kristelig Folkeparti

Kristillisdemokraatit

Poliittinen suuntaus
Konservatiivinen
Sosiaalinen
Markkina
Progressiivinen
Suhtautuminen EU:hun
EU-vastainen
EU-myönteinen
Kristelig Folkeparti (KrF) on norjalainen kristillisdemokraattinen puolue, joka edustaa arvokonservatiivista keskustapositioita. Se perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja toimii perhearvojen, eettisen vastuun sekä syntymättömän elämän suojelun puolestapuhujana.

Arvot ja maailmankatsomus

KrF:n perustan muodostavat kristillinen perintö ja vakaumus siitä, että politiikan on perustuttava universaaleihin kristillisiin arvoihin. Keskiössä ovat ihmisarvon loukkaamattomuus sekä subsidiariteettiperiaate: valtion tulee tukea yksilöä ja perhettä, mutta ei holhota heitä. Puolue yhdistää sosiaalisen markkinatalouden vahvaan moraalisen vastuun korostukseen luomakuntaa ja lähimmäisiä kohtaan. Sen maailmankuvaa leimaa ajatus vakaasta yhteiskunnasta, jota pitävät koossa vahvat yhteisöt ja uskonnolliset perinteet.

Poliittiset painopisteet

KrF:n ohjelma keskittyy ensisijaisesti perhepolitiikkaan, elämänsuojeluun ja kansainväliseen solidaarisuuteen. Puolue vaatii taloudellista helpotusta vanhemmille, uskonnonopetuksen vahvistamista sekä tiukkoja eettisiä rajoja bio- ja geeniteknologiassa. Sen kohderyhmään kuuluvat uskovaiset kristityt, nuoret perheet sekä maaseudun äänestäjät, joille perinteiset arvot ovat tärkeitä. Talouspolitiikassa KrF toimii maltillisesti, mutta sitoutuu intohimoisesti kehitysyhteistyöhön ja ilmastonsuojeluun luomakunnan varjelemiseksi.

Rooli poliittisessa järjestelmässä

Strategisesti KrF toimii Norjan parlamentissa vaaka-aseman pitäjänä. Klassisena keskustapuolueena se tekee yhteistyötä yleensä porvarileirin kanssa, mutta säilyttää itsenäisyytensä selkeillä punaisilla linjoilla eettisissä periaatekysymyksissä. Demokraattisen järjestelmän sisällä se toimii sillanrakentajana, joka pyrkii terävöittämään moraalista kompassia lainsäädännössä. Jännitekenttiä syntyy säännöllisesti siellä, missä liberaalit yhteiskunnalliset suuntaukset kohtaavat puolueen kannattajakunnan perinteiset vakaumukset, mikä pakottaa puolueen tasapainoiluun modernisaation ja identiteetin säilyttämisen välillä.

Teemojen painopisteet ja ideologinen sijoittuminen

Kaavio esittää, mitkä teemat ovat puolueelle erityisen tärkeitä. Mitä kauempana piste on keskustasta, sitä suurempi on sen merkitys.

Poliittiset kannat ja ydintavoitteet

Kannanotto 2024
Kannanotto 2019

Talous ja valtio

Tulisiko tuloja ja varallisuutta jakaa uudelleen?
Uudelleenjaon puolesta
Uudelleenjakoa vastaan
Miten valtion tulisi käyttää vapaat budjettivarat?
Investoinnit
Velkojen vähentäminen ja verojen alentaminen
Tulisiko kotimaista taloutta suojella?
Vapaa maailmankauppa
Paikallisen talouden suojeleminen

Yhteiskunta ja arvot

Kumpi on tärkeämpää: vapaus vai turvallisuus?
Maksimaalinen vapaus
Turvallisuus
Pitäisikö naisten tasa-arvoa edistää?
Edistämisen puolesta
Edistämistä vastaan
Tulisiko LGBTQ+-yhteisön tasa-arvoa edistää?
Edistämisen puolesta
Edistämistä vastaan
Pitäisikö samaa sukupuolta olevien avioliitto sallia?
Puolesta
Vastaan
Mikä rooli uskonnoilla tulisi olla politiikassa?
Kirkon ja valtion ero
Kirkon ja valtion tiivis yhteys
Pitäisikö politiikan keskittyä kaupunkeihin vai maaseutuun?
Kaupunkien painotus
Maaseudun painotus

Ympäristö ja globalisaatio

Kumpi on tärkeämpää: ympäristönsuojelu vai talous?
Ympäristönsuojelu tärkeämpää kuin talouskasvu
Talouskasvu tärkeämpää kuin ympäristönsuojelu
Kumpi on tärkeämpää: ilmastonsuojelu vai talous?
Ilmastonsuojelu tärkeämpää kuin talouskasvu
Talouskasvu tärkeämpää kuin ilmastonsuojelu

Maahanmuutto ja integraatio

Miten maahanmuuttopolitiikkaa tulisi säännellä?
Avoin
Tiukka
Miten maahanmuuttajien integraatio tulisi järjestää?
Monikulttuurinen yhteiskunta
Homogeeninen yhteiskunta
Pitäisikö etnisille vähemmistöille antaa lisää oikeuksia?
Lisää oikeuksia
Vähemmän oikeuksia
Mikä rooli kansallisvaltioilla tulisi olla?
Avoin maailma ilman rajoja
Vahvat kansallisvaltiot

Demokratia ja instituutiot

Miten valta tulisi jakaa?
Jaettu valta
Vahva johtaja
Kuinka riippumaton oikeuslaitoksen tulisi olla?
Täysin riippumaton
Riippuvainen hallituksesta
Miten valtio tulisi organisoida: keskitetysti vai federalistisesti?
Federalismi
Keskittäminen

Historialliset vaalitulokset

Kristelig Folkeparti: Vaalitulosten kehitys maassa Norja

Chronikka hallitusvastuusta vuodesta 1945

Vallan jatkuvuus: Historialliset hallitusroolit
Johti hallitusta
Hallituksessa
10

Hallitukset yhteensä

Kokonaiskesto: 20 vuotta • 2 kuukautta • 2 viikkoa • 6 päivää

2

Johdetut hallitukset

Kokonaiskesto: 6 vuotta • 11 kuukautta • 2 viikkoa • 3 päivää

8

Hallitusvastuut

Kokonaiskesto: 13 vuotta • 3 kuukautta • 3 päivää

23%

Kokonaisosuus hallitusajasta

Puolue on ollut hallituksessa 23%:ssa mahdollisesta hallitusajasta.

Solberg V
2020
H
KrF
V
Solberg IV
2019
H
FrP
KrF
V
Bondevik II
2001
H
KrF
V
Bondevik I
1997
KrF
Sp
V
Syse
1989
H
KrF
Sp
Willoch III
1985
H
KrF
Sp
Willoch II
1983
H
KrF
Sp
Borten II
1969
H
Sp
KrF
V
Borten I
1965
H
Sp
V
KrF
Lyng
1963
H
Sp
KrF
V

Tietojen ja lähteiden alkuperä

PolitPro

PolitPro yhdistää tieteellistä dataa ja ajankohtaisia mielipidemittauksia tehdäkseen politiikasta ymmärrettävää kaikille. Hyödynnämme johtavien tutkimushankkeiden aineistoja ja täydennämme niitä omilla selvityksillämme, analyyseillämme ja algoritmeillamme. Näin teemme monimutkaisista poliittisista yhteyksistä ymmärrettäviä ja saavutettavia kaikille. Tekoälyn tukemana.

Auta meitä pysymään riippumattomina

Tukesi avulla PolitPro pysyy riippumattomana lobbausryhmien ja puolueiden vaikutuksesta.

Anna palautetta

Kerro meille, miten voimme kehittää PolitProta entistä paremmaksi juuri sinua varten!

Löysitkö virheen?

Poliittinen data muuttuu päivittäin. Jos huomaat virheen, lähetä meille sähköpostia. Lyhyt lähdeviite auttaa meitä tarkistuksessa.

ParlGov – Parliamentary Democracy Data

Bremenin yliopiston pitkäaikaiset tutkimustiedot. Dokumentoi puolueita ja hallituksia poliittisia vertailuja varten.

Lisää

Döring, Holger and Philip Manow. 2024. Parliaments and governments database (ParlGov): Information on parties, elections and cabinets in established democracies.

CHES – Chapel Hill Expert Survey

Euroopan tärkein asiantuntijakysely puolueiden kannoista. Yli 400 politiikan tutkijaa eri maista dokumentoi puolueiden kantoja tieteellisten kriteerien pohjalta.

Lisää

Rovny, Jan, Ryan Bakker, Liesbet Hooghe, Seth Jolly, Gary Marks, Jonathan Polk, Marco Steenbergen, and Milada Vachudova. “25 Years of Political Party Positions in Europe: The Chapel Hill Expert Survey, 1999-2024,”