Sverigedemokraterna pähkinänkuoressa

Ruotsin lippu

Sverigedemokraterna

Ruotsidemokraatit

Poliittinen suuntaus
Konservatiivinen
Sosiaalinen
Markkina
Progressiivinen
Suhtautuminen EU:hun
EU-vastainen
EU-myönteinen
Ruotsidemokraatit (SD) ovat oikeistopopulistinen ja kansalliskonservatiivinen puolue Ruotsissa. Se yhdistää tiukan keskittymisen kansalliseen identiteettiin kriittiseen suhtautumiseen maahanmuuttoon ja EU:hun. Puolue luokitellaan usein äärioikeistolaiseksi sen historiallisten juurien vuoksi.

Arvot ja maailmankatsomus

Ruotsidemokraattien maailmankuva perustuu etnokulttuuriseen nationalismiin. Puolue pitää ruotsalaista identiteettiä, kieltä ja perinteitä vakaan valtion perustana. Sen ihmiskäsitystä leimaa ajatus, että yhteiskunnallinen koheesio voidaan turvata pitkällä aikavälillä vain kulttuurisen homogeenisuuden kautta. Valtio ymmärretään "kansankotina" (Folkhemmet), jonka on suojeltava kansalaisiaan ulkoisilta vaikutuksilta. Tämä ideologia johtaa syvään skeptisyyteen monikulttuurisuutta kohtaan, jota puolue pitää uhkana sosiaaliselle rauhalle.

Poliittiset painopisteet

SD vaatii tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ("nollamaahanmuuttoa") ja rikollisten ulkomaalaisten johdonmukaista karkottamista. Keskeinen tavoite on oikeusvaltion ja järjestyksen palauttaminen, erityisesti jengirikollisuuden torjunta. Talouspolitiikassaan puolue edustaa hyvinvointinationalismia: se kannattaa vahvaa hyvinvointivaltiota, mutta haluaa keskittää sen palvelut ensisijaisesti omalle ydinväestölle. Tällä linjalla se vetoaa erityisesti työväenluokkaan, maaseudun konservatiivisiin äänestäjiin ja ihmisiin, jotka kokevat olevansa globalisaation häviäjiä.

Rooli poliittisessa järjestelmässä

Pitkään poliittisesti eristyksissä olleet Ruotsidemokraatit ovat kehittyneet ratkaisevaksi voimatekijäksi Ruotsin blokkipolitiikassa. Ne toimivat strategisesti siltana klassisen oikeiston ja populistisen protestin välillä. Vaikka ne tunnustavat muodolliset demokraattiset instituutiot, ne vaativat vahvempaa kansallista suvereniteettia suhteessa Brysseliin ja kritisoivat liberaaleja eliittejä mediassa ja oikeuslaitoksessa. Niiden rooli on muuttanut Ruotsin puoluejärjestelmää perustavanlaatuisesti, sillä ne ovat murtaneet sosiaalidemokraattien perinteisen hegemonian ja sanelevat nyt poliittista agendaa turvallisuus- ja identiteettikysymyksissä.

Teemojen painopisteet ja ideologinen sijoittuminen

Kaavio esittää, mitkä teemat ovat puolueelle erityisen tärkeitä. Mitä kauempana piste on keskustasta, sitä suurempi on sen merkitys.

Poliittiset kannat ja ydintavoitteet

Kannanotto 2024
Kannanotto 2019

Talous ja valtio

Tulisiko tuloja ja varallisuutta jakaa uudelleen?
Uudelleenjaon puolesta
Uudelleenjakoa vastaan
Miten valtion tulisi käyttää vapaat budjettivarat?
Investoinnit
Velkojen vähentäminen ja verojen alentaminen
Tulisiko kotimaista taloutta suojella?
Vapaa maailmankauppa
Paikallisen talouden suojeleminen

Yhteiskunta ja arvot

Kumpi on tärkeämpää: vapaus vai turvallisuus?
Maksimaalinen vapaus
Turvallisuus
Pitäisikö naisten tasa-arvoa edistää?
Edistämisen puolesta
Edistämistä vastaan
Tulisiko LGBTQ+-yhteisön tasa-arvoa edistää?
Edistämisen puolesta
Edistämistä vastaan
Pitäisikö samaa sukupuolta olevien avioliitto sallia?
Puolesta
Vastaan
Mikä rooli uskonnoilla tulisi olla politiikassa?
Kirkon ja valtion ero
Kirkon ja valtion tiivis yhteys
Pitäisikö politiikan keskittyä kaupunkeihin vai maaseutuun?
Kaupunkien painotus
Maaseudun painotus

Ympäristö ja globalisaatio

Kumpi on tärkeämpää: ympäristönsuojelu vai talous?
Ympäristönsuojelu tärkeämpää kuin talouskasvu
Talouskasvu tärkeämpää kuin ympäristönsuojelu
Kumpi on tärkeämpää: ilmastonsuojelu vai talous?
Ilmastonsuojelu tärkeämpää kuin talouskasvu
Talouskasvu tärkeämpää kuin ilmastonsuojelu

Maahanmuutto ja integraatio

Miten maahanmuuttopolitiikkaa tulisi säännellä?
Avoin
Tiukka
Miten maahanmuuttajien integraatio tulisi järjestää?
Monikulttuurinen yhteiskunta
Homogeeninen yhteiskunta
Pitäisikö etnisille vähemmistöille antaa lisää oikeuksia?
Lisää oikeuksia
Vähemmän oikeuksia
Mikä rooli kansallisvaltioilla tulisi olla?
Avoin maailma ilman rajoja
Vahvat kansallisvaltiot

Demokratia ja instituutiot

Miten valta tulisi jakaa?
Jaettu valta
Vahva johtaja
Kuinka riippumaton oikeuslaitoksen tulisi olla?
Täysin riippumaton
Riippuvainen hallituksesta
Miten valtio tulisi organisoida: keskitetysti vai federalistisesti?
Federalismi
Keskittäminen

Historialliset vaalitulokset

Sverigedemokraterna: Vaalitulosten kehitys maassa Ruotsi

Chronikka hallitusvastuusta vuodesta 1945

Vallan jatkuvuus: Historialliset hallitusroolit
Johti hallitusta
Hallituksessa
1

Hallitukset yhteensä

Kokonaiskesto: 1 vuosi • 6 päivää

0

Johdetut hallitukset

Kokonaiskesto: -

1

Hallitusvastuut

Kokonaiskesto: 1 vuosi • 6 päivää

1%

Kokonaisosuus hallitusajasta

Puolue on ollut hallituksessa 1%:ssa mahdollisesta hallitusajasta.

Kristersson II
2025
SD
M
KD
L

Tietojen ja lähteiden alkuperä

PolitPro

PolitPro yhdistää tieteellistä dataa ja ajankohtaisia mielipidemittauksia tehdäkseen politiikasta ymmärrettävää kaikille. Hyödynnämme johtavien tutkimushankkeiden aineistoja ja täydennämme niitä omilla selvityksillämme, analyyseillämme ja algoritmeillamme. Näin teemme monimutkaisista poliittisista yhteyksistä ymmärrettäviä ja saavutettavia kaikille. Tekoälyn tukemana.

Auta meitä pysymään riippumattomina

Tukesi avulla PolitPro pysyy riippumattomana lobbausryhmien ja puolueiden vaikutuksesta.

Anna palautetta

Kerro meille, miten voimme kehittää PolitProta entistä paremmaksi juuri sinua varten!

Löysitkö virheen?

Poliittinen data muuttuu päivittäin. Jos huomaat virheen, lähetä meille sähköpostia. Lyhyt lähdeviite auttaa meitä tarkistuksessa.

ParlGov – Parliamentary Democracy Data

Bremenin yliopiston pitkäaikaiset tutkimustiedot. Dokumentoi puolueita ja hallituksia poliittisia vertailuja varten.

Lisää

Döring, Holger and Philip Manow. 2024. Parliaments and governments database (ParlGov): Information on parties, elections and cabinets in established democracies.

CHES – Chapel Hill Expert Survey

Euroopan tärkein asiantuntijakysely puolueiden kannoista. Yli 400 politiikan tutkijaa eri maista dokumentoi puolueiden kantoja tieteellisten kriteerien pohjalta.

Lisää

Rovny, Jan, Ryan Bakker, Liesbet Hooghe, Seth Jolly, Gary Marks, Jonathan Polk, Marco Steenbergen, and Milada Vachudova. “25 Years of Political Party Positions in Europe: The Chapel Hill Expert Survey, 1999-2024,”