Nykyisellä hallituksella ei ole parlamentaarista enemmistöä
Nykyiset hallituspuolueet Suomessa saisivat vaalitrendin mukaan 36,5 % paikoista.
Puolueiden vertailun helpottamiseksi esitämme symbolien avulla niiden poliittisen linjan. Nämä kategoriat tarjoavat karkean yleiskuvan nopeaa hahmottamista varten. Tarkemmat tiedot puolueiden poliittisista kannoista löydät niiden omilta alasivuilta.
Nykyiset hallituspuolueet Suomessa saisivat vaalitrendin mukaan 36,5 % paikoista.
Nousua +0,9 viimeisten 30 päivän aikana
Laskua -0,5 viimeisten 30 päivän aikana
Seuraavat Suomen eduskuntavaalit-vaalit järjestetään todennäköisesti vuonna 2027.
Saat ajantasaiset vaalikyselyt ja poliittiset trendit suoraan Google-hakuusi.
Tämänhetkisen vaalitrendin kärjessä eduskuntavaaleihin on SDP (23,7 %). Seuraavina tulevat Kokoomus 17%:lla, Perussuomalaiset 14,9%:lla, Suomen Keskusta 13,2%:lla, Vasemmistoliitto 10,8%:lla, Vihreä liitto 8,9%:lla, Svenska folkpartiet 3,8%:lla, Kristillisdemokraatit 3,4%:lla ja Liike Nyt 2,1%:lla. Muiden puolueiden kannatus on yhteensä 2,2%.
Nykyinen hallituskoalitio maassa Suomi saisi tällä hetkellä vain 36,5 % paikoista ja menettäisi siten enemmistönsä. Tämä viestii poliittisten voimasuhteiden merkittävästä muutoksesta: liittoutuma (Kokoomus, Ruotsalainen Kansanpuolue, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit) ei voisi nykytilanteessa jatkaa hallitusyhteistyötä.
PolitPron vaalitrendi on enemmän kuin pelkkä hetkellinen otos. Aggregoimme kaikkien merkittävien tutkimuslaitosten tiedot painotetuksi keskiarvoksi eduskuntavaaleja varten. Koska perinteiset kannatusmittaukset ("Mitä puoluetta äänestäisitte, jos vaalit olisivat ensi sunnuntaina?") vaihtelevat metodologisista syistä, vaalitrendimme tarjoaa tilastollisesti luotettavamman pohjan. Se tasoittaa lyhytaikaiset piikit ja tuo esiin todellisen poliittisen dynamiikan ajan kuluessa.
Yhdistämällä useita tietolähteitä minimoimme sattumanvaraiset virheet. Jokaisessa tutkimuksessa on tilastollinen virhemarginaali (yleensä 1,5 % – 3 %). Analyysimme Suomesta osoittaa tarkasti, onko puolueen kannatuksen kasvu kestävää vai johtuuko se vain yksittäisen tutkimuslaitoksen tilastollisesta epätarkkuudesta.
Laskenta perustuu läpinäkyvään matemaattiseen malliin: tuoreet kyselyt saavat suuremman painoarvon kuin vanhempi data. Lisäksi huomioimme tutkimuslaitosten historiallisen ennustetarkkuuden kompensoidaksemme metodologisia vääristymiä. Tuloksena on luotettava trendiviiva, joka kuvaa Suomen puoluekenttää tarkasti.
Suomen talous lähettää ristiriitaisia signaaleja: BKT kasvoi voimakkaasti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, korkeiden puolustusmenojen ja vahvan viennin vauhdittamana. Tämä elpyminen...
Suomi vahvistaa rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaansa: Hallitus jatkoi 5. kesäkuuta 2026 kaikkien Venäjän vastaisten maarajojen toistaiseksi voimassa olevaa sulkemista. Tämä toimenpide keskittää...
Suomi kokee jatkuvaa geopoliittista uudelleenjärjestelyä. Nykyistä tilannetta leimaavat lisääntyneet jännitteet Venäjän kanssa: satelliittikuvat osoittavat Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntymistä Suomen rajan...
Suomen poliittista maisemaa leimaa tällä hetkellä kaksinkertainen haaste: säästötoimien aiheuttamat sosiaaliset jännitteet ja lisääntynyt keskittyminen kansalliseen turvallisuuteen. Orpon hallitus torjuu...
Suomi edistää kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaansa johdonmukaisesti saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja tullakseen sen jälkeen jopa hiilinegatiiviseksi. Vaikka viimeisten...
Suomi navigoi jännittyneen sosiaalisten muutosten vaiheen läpi, sillä nykyiset hallituksen toimenpiteet rasittavat sosiaalista rauhaa tuntuvasti. Hallitus leikkasi äskettäin massiivisesti sosiaali-...
Suomen nuorisotyöttömyysaste nousi huhtikuussa 2026 hälyttävään 28 prosenttiin, mikä on merkittävä nousu ja iskee nuoreen sukupolveen kovasti. Pääministeri Petteri Orpon...
Suomalaiset perheet kohtaavat sosiaalietuuksien perustavanlaatuisen uudelleenjärjestelyn: Toukokuusta 2026 alkaen hallitus suunnittelee 100 euron kiinteää lapsilisää per lapsi 18 ikävuoteen asti,...
Yli puolet suomalaisista eläkeläisistä kamppailee tällä hetkellä kuukausituloillaan toimeentulon kanssa. Tätä hälyttävää lukua pahentavat Orpon hallituksen tuoreimmat päätökset nostaa vanhustenhuollon...
Suomen keskiluokka tuntee uusien finanssipoliittisten realiteettien paineen: Toukokuun 1. päivästä 2026 alkaen hallitus korvaa aiemman työmarkkinatuen ja peruspäivärahan uudella, tulosidonnaisella...
Suomen yrityksiä odottaa vuodesta 2027 alkaen yhteisöveron alennus 20 prosentista 18 prosenttiin. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on vauhdittaa investointeja ja vahvistaa...
Suomi suunnittelee kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuuttosääntöjen dramaattista kiristämistä. Toukokuussa 2026 esitetyn hallituksen esityksen mukaan perheenjäsenet voivat hakea viisumia vasta opiskelijan vuoden...
Suomi suunnittelee peruuttavansa EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskeluluvat, jos he saavat sosiaalitukea – jopa kertaluonteisesti. Tämä raju ehdotus, joka esitetään...
PolitPron instituutioiden pisteytyksessä arvioimme mielipidetutkimuslaitosten luotettavuutta perustuen niiden tarkkuuteen vaaleissa sekä poikkeamaan vaalitrendistä. Suuret poikkeamat puolueiden arvoissa verrattuna vaalitrendiin johtavat pistevähennyksiin, koska ne voivat viitata puolueiden suosimiseen tai syrjintään. Pisteytyksen enimmäisarvo on 100.
Vapaita vaaleja, riippumattomia instituutioita ja kattavat poliittiset oikeudet turvataan.
Suomi saa PolitPron demokratiaindeksissä 79 pistettä sadasta.
Demokratian tila on heikentynyt hieman viimeisten 10 vuoden aikana.
PolitPron demokratiapistemäärä arvioi demokratian eri osa-alueita hyödyntäen Varieties of Democracy (V-Dem) -projektin tieteellistä dataa. Tätä kansainvälistä tutkimushanketta johtavat pääasiassa Göteborgin yliopisto (Ruotsi) ja Notre Damen yliopisto (USA). Yli 3 500 asiantuntijaa arvioi maiden demokraattista laatua standardoitujen kriteerien mukaisesti. PolitPro yhdistää ja laajentaa näitä tietoja esittääkseen ne ymmärrettävästi ja vertailukelpoisesti. Pistemäärä vaihtelee 0:sta 100:aan pisteeseen.
Valtionpäämiehenä toimii suoraan valittu presidentti, ja hallitusta johtaa parlamentin luottamuksesta riippuvainen pääministeri.
Vaali ratkaistaan vain yhdellä kierroksella.
Vaalitulosten julkistamisen jälkeen uusi eduskunta kokoontuu lyhyen ajan sisällä ensimmäiseen istuntoonsa. Tärkein askel on eduskunnan puhemiehen valinta ja hallitusneuvottelujen aloittaminen. Kun hallituspuolueet ovat sopineet ohjelmasta, eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää virallisesti. Vaalikausi kestää neljä vuotta, ja ennenaikaiset vaalit ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia, toteutuen vain erityisissä perustuslaillisissa olosuhteissa.
Äänioikeutettuja ovat kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Äänestysaktiivisuus Suomessa on vakaa ja yleensä 70–75 prosentin välillä. Olennainen osa vaalikulttuuria on ennakkoäänestyksen aktiivinen käyttö: suuri osa äänestäjistä antaa äänensä jo ennen varsinaista vaalipäivää postitoimistoissa, kirjastoissa tai ostoskeskuksissa. Koska äänestäjät äänestävät suoraan henkilöitä, ehdokkaiden ja kansalaisten välinen yhteys vaalikampanjassa on usein hyvin tiivis ja henkilökohtainen.
Euroopan valtioiden liitto, jolla on yhteiset lait, sisämarkkinat ja demokratiastandardit.
Euroopan ja Pohjois-Amerikan välinen sotilaallinen puolustusliitto.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), joka edistää rauhaa, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia Euroopassa.
Rikkaampien maiden yhteistyöjärjestö talouden ja kehityksen alalla.
Seuraavat Suomen eduskuntavaalit järjestetään todennäköisesti vuonna 2027. Siihen asti ajankohtaiset vaalikyselyt toimivat tärkeimpänä poliittisen ilmapiirin mittarina Suomi-maassa.
Göteborgin yliopiston tutkimustiedot demokratian teemasta. Riippumattomat politiikan asiantuntijat ympäri maailmaa arvioivat poliittisia järjestelmiä tieteellisten kriteerien mukaisesti.V-Dem – Varieties of Democracy
Coppedge, Michael, John Gerring, Carl Henrik Knutsen, Staffan I. Lindberg, Jan Teorell, David Altman, Fabio Angiolillo, Michael Bernhard, Agnes Cornell, M. Steven Fish, Linnea Fox, Lisa Gastaldi, Haakon Gjerløw, Adam Glynn, Ana Good God, Allen Hicken, Katrin Kinzelbach, Kyle L. Marquardt, Kelly McMann, Valeriya Mechkova, Anja Neundorf, Pamela Paxton, Daniel Pemstein, Josefine Pernes, Johannes von Römer, Brigitte Seim, Rachel Sigman, Svend-Erik Skaaning, Jeffrey Staton, Aksel Sundström, Marcus Tannenberg, Eitan Tzelgov, Yi-ting Wang, Tore Wig, and Daniel Ziblatt. 2026. "V-Dem Codebook v16" Varieties of Democracy (V-Dem) Project.
Göteborgin yliopiston tutkimushanke. Kansainväliset valtiotieteilijät arvioivat puolueiden poliittisia perusarvoja maailmanlaajuisesti yhtenäisten kriteerien pohjalta.V-Party – Parties of the World Dataset
Staffan I. Lindberg, Nils Düpont, Masaaki Higashijima, Yaman Berker Kavasoglu, Kyle L. Marquardt, Michael Bernhard, Holger Döring, Allen Hicken, Melis Laebens, Juraj Medzihorsky, Anja Neundorf, Ora John Reuter, Saskia Ruth–Lovell, Keith R. Weghorst, Nina Wiesehomeier, Joseph Wright, Nazifa Alizada, Paul Bederke, Lisa Gastaldi, Sandra Grahn, Garry Hindle, Nina Ilchenko, Johannes von Römer, Steven Wilson, Daniel Pemstein, Brigitte Seim. 2022. Varieties of Party Identity and Organization (V–Party) Dataset V2. Varieties of Democracy (V–Dem) Project.
Bremenin yliopiston pitkäaikaiset tutkimustiedot. Dokumentoi puolueita ja hallituksia poliittisia vertailuja varten.ParlGov – Parliamentary Democracy Data
Döring, Holger and Philip Manow. 2024. Parliaments and governments database (ParlGov): Information on parties, elections and cabinets in established democracies.
Euroopan tärkein asiantuntijakysely puolueiden kannoista. Yli 400 politiikan tutkijaa eri maista dokumentoi puolueiden kantoja tieteellisten kriteerien pohjalta.CHES – Chapel Hill Expert Survey
Rovny, Jan, Ryan Bakker, Liesbet Hooghe, Seth Jolly, Gary Marks, Jonathan Polk, Marco Steenbergen, and Milada Vachudova. “25 Years of Political Party Positions in Europe: The Chapel Hill Expert Survey, 1999-2024,”