Nykyinen vaalitrendi Suomessa

Nykyisellä hallituksella ei ole parlamentaarista enemmistöä

Nykyiset hallituspuolueet Suomessa saisivat vaalitrendin mukaan 36,5 % paikoista.

Seuraavat Suomen eduskuntavaalit: 2027

Seuraavat Suomen eduskuntavaalit-vaalit järjestetään todennäköisesti vuonna 2027.

Kuka johtaa PolitPron vaalitrendiä Suomessa?

Tämänhetkisen vaalitrendin kärjessä eduskuntavaaleihin on SDP (23,7 %). Seuraavina tulevat Kokoomus 17%:lla, Perussuomalaiset 14,9%:lla, Suomen Keskusta 13,2%:lla, Vasemmistoliitto 10,8%:lla, Vihreä liitto 8,9%:lla, Svenska folkpartiet 3,8%:lla, Kristillisdemokraatit 3,4%:lla ja Liike Nyt 2,1%:lla. Muiden puolueiden kannatus on yhteensä 2,2%.

Olisiko Suomen nykyisellä hallituksella vielä enemmistö?

Nykyinen hallituskoalitio maassa Suomi saisi tällä hetkellä vain 36,5 % paikoista ja menettäisi siten enemmistönsä. Tämä viestii poliittisten voimasuhteiden merkittävästä muutoksesta: liittoutuma (Kokoomus, Ruotsalainen Kansanpuolue, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit) ei voisi nykytilanteessa jatkaa hallitusyhteistyötä.

Data-analyysi: Näin laskemme PolitPro-vaalitrendin

PolitPron vaalitrendi on enemmän kuin pelkkä hetkellinen otos. Aggregoimme kaikkien merkittävien tutkimuslaitosten tiedot painotetuksi keskiarvoksi eduskuntavaaleja varten. Koska perinteiset kannatusmittaukset ("Mitä puoluetta äänestäisitte, jos vaalit olisivat ensi sunnuntaina?") vaihtelevat metodologisista syistä, vaalitrendimme tarjoaa tilastollisesti luotettavamman pohjan. Se tasoittaa lyhytaikaiset piikit ja tuo esiin todellisen poliittisen dynamiikan ajan kuluessa.

Yhdistämällä useita tietolähteitä minimoimme sattumanvaraiset virheet. Jokaisessa tutkimuksessa on tilastollinen virhemarginaali (yleensä 1,5 % – 3 %). Analyysimme Suomesta osoittaa tarkasti, onko puolueen kannatuksen kasvu kestävää vai johtuuko se vain yksittäisen tutkimuslaitoksen tilastollisesta epätarkkuudesta.

Laskenta perustuu läpinäkyvään matemaattiseen malliin: tuoreet kyselyt saavat suuremman painoarvon kuin vanhempi data. Lisäksi huomioimme tutkimuslaitosten historiallisen ennustetarkkuuden kompensoidaksemme metodologisia vääristymiä. Tuloksena on luotettava trendiviiva, joka kuvaa Suomen puoluekenttää tarkasti.

Tuoreimmat kannatusmittaukset koottuna

Vaalitrendin kehitys Suomessa

PolitPro-analyysi
Mikä puhuttaa Suomea juuri nyt?

Talous ja suhdanne

Suomen talous lähettää ristiriitaisia signaaleja: BKT kasvoi voimakkaasti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, korkeiden puolustusmenojen ja vahvan viennin vauhdittamana. Tämä elpyminen...

Maahanmuutto ja identiteetti

Suomi vahvistaa rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaansa: Hallitus jatkoi 5. kesäkuuta 2026 kaikkien Venäjän vastaisten maarajojen toistaiseksi voimassa olevaa sulkemista. Tämä toimenpide keskittää...

Geopolitiikka ja liittoumat

Suomi kokee jatkuvaa geopoliittista uudelleenjärjestelyä. Nykyistä tilannetta leimaavat lisääntyneet jännitteet Venäjän kanssa: satelliittikuvat osoittavat Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntymistä Suomen rajan...

Hallituksen vakaus ja poliittinen kulttuuri

Suomen poliittista maisemaa leimaa tällä hetkellä kaksinkertainen haaste: säästötoimien aiheuttamat sosiaaliset jännitteet ja lisääntynyt keskittyminen kansalliseen turvallisuuteen. Orpon hallitus torjuu...

Energia, ilmasto ja infrastruktuuri

Suomi edistää kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaansa johdonmukaisesti saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja tullakseen sen jälkeen jopa hiilinegatiiviseksi. Vaikka viimeisten...

Sosiaalinen rauha ja sukupolvet

Suomi navigoi jännittyneen sosiaalisten muutosten vaiheen läpi, sillä nykyiset hallituksen toimenpiteet rasittavat sosiaalista rauhaa tuntuvasti. Hallitus leikkasi äskettäin massiivisesti sosiaali-...

Miten nykypolitiikka vaikuttaa väestön elämään?

Nuoret, opiskelijat ja harjoittelijat

Suomen nuorisotyöttömyysaste nousi huhtikuussa 2026 hälyttävään 28 prosenttiin, mikä on merkittävä nousu ja iskee nuoreen sukupolveen kovasti. Pääministeri Petteri Orpon...

Perheet

Suomalaiset perheet kohtaavat sosiaalietuuksien perustavanlaatuisen uudelleenjärjestelyn: Toukokuusta 2026 alkaen hallitus suunnittelee 100 euron kiinteää lapsilisää per lapsi 18 ikävuoteen asti,...

Eläkeläiset ja ikääntyneet

Yli puolet suomalaisista eläkeläisistä kamppailee tällä hetkellä kuukausituloillaan toimeentulon kanssa. Tätä hälyttävää lukua pahentavat Orpon hallituksen tuoreimmat päätökset nostaa vanhustenhuollon...

Työntekijät

Suomen keskiluokka tuntee uusien finanssipoliittisten realiteettien paineen: Toukokuun 1. päivästä 2026 alkaen hallitus korvaa aiemman työmarkkinatuen ja peruspäivärahan uudella, tulosidonnaisella...

Yrittäjät ja itsenäiset ammatinharjoittajat

Suomen yrityksiä odottaa vuodesta 2027 alkaen yhteisöveron alennus 20 prosentista 18 prosenttiin. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on vauhdittaa investointeja ja vahvistaa...

LGBTQ+ ja vähemmistöt

Suomi suunnittelee kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuuttosääntöjen dramaattista kiristämistä. Toukokuussa 2026 esitetyn hallituksen esityksen mukaan perheenjäsenet voivat hakea viisumia vasta opiskelijan vuoden...

Maahanmuuttajat ja ulkomailla asuvat

Suomi suunnittelee peruuttavansa EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskeluluvat, jos he saavat sosiaalitukea – jopa kertaluonteisesti. Tämä raju ehdotus, joka esitetään...

Viimeisimmät vaalitulokset

Nykyisen hallituksen kokoonpano

Suomen tärkeimmät puolueet

Tutkimuslaitokset Suomessa

Vaaligallupien tarkkuus
Erittäin tarkka
Erittäin epätarkka

88
Taloustutkimus

Viimeisin kysely 5 päivää sitten

75
Kantar Public

Viimeisin kysely 2 vuotta sitten

75
Verian

Viimeisin kysely 3 viikkoa sitten

Mikä on PolitPron instituutioiden pisteytys?

PolitPron instituutioiden pisteytyksessä arvioimme mielipidetutkimuslaitosten luotettavuutta perustuen niiden tarkkuuteen vaaleissa sekä poikkeamaan vaalitrendistä. Suuret poikkeamat puolueiden arvoissa verrattuna vaalitrendiin johtavat pistevähennyksiin, koska ne voivat viitata puolueiden suosimiseen tai syrjintään. Pisteytyksen enimmäisarvo on 100.

Suomen poliittinen järjestelmä ja demokratia

Liberaali demokratia

Vapaita vaaleja, riippumattomia instituutioita ja kattavat poliittiset oikeudet turvataan.

-4

Kehitys: Lievä heikentyminen

Demokratian tila on heikentynyt hieman viimeisten 10 vuoden aikana.

Mikä on PolitPron demokratiapistemäärä?

PolitPron demokratiapistemäärä arvioi demokratian eri osa-alueita hyödyntäen Varieties of Democracy (V-Dem) -projektin tieteellistä dataa. Tätä kansainvälistä tutkimushanketta johtavat pääasiassa Göteborgin yliopisto (Ruotsi) ja Notre Damen yliopisto (USA). Yli 3 500 asiantuntijaa arvioi maiden demokraattista laatua standardoitujen kriteerien mukaisesti. PolitPro yhdistää ja laajentaa näitä tietoja esittääkseen ne ymmärrettävästi ja vertailukelpoisesti. Pistemäärä vaihtelee 0:sta 100:aan pisteeseen.

Suomen äänioikeus ja vaalijärjestelmä

Puolipresidentiaalinen tasavalta

Valtionpäämiehenä toimii suoraan valittu presidentti, ja hallitusta johtaa parlamentin luottamuksesta riippuvainen pääministeri.

Miten vaalit järjestetään?

Vaali ratkaistaan vain yhdellä kierroksella.

Vaalituloksen jälkeen

Vaalitulosten julkistamisen jälkeen uusi eduskunta kokoontuu lyhyen ajan sisällä ensimmäiseen istuntoonsa. Tärkein askel on eduskunnan puhemiehen valinta ja hallitusneuvottelujen aloittaminen. Kun hallituspuolueet ovat sopineet ohjelmasta, eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää virallisesti. Vaalikausi kestää neljä vuotta, ja ennenaikaiset vaalit ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia, toteutuen vain erityisissä perustuslaillisissa olosuhteissa.

Äänestäjäkunnan erityispiirteet

Äänioikeutettuja ovat kaikki Suomen kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Äänestysaktiivisuus Suomessa on vakaa ja yleensä 70–75 prosentin välillä. Olennainen osa vaalikulttuuria on ennakkoäänestyksen aktiivinen käyttö: suuri osa äänestäjistä antaa äänensä jo ennen varsinaista vaalipäivää postitoimistoissa, kirjastoissa tai ostoskeskuksissa. Koska äänestäjät äänestävät suoraan henkilöitä, ehdokkaiden ja kansalaisten välinen yhteys vaalikampanjassa on usein hyvin tiivis ja henkilökohtainen.

Euroopan unionin jäsen

Euroopan valtioiden liitto, jolla on yhteiset lait, sisämarkkinat ja demokratiastandardit.

NATO:n jäsen

Euroopan ja Pohjois-Amerikan välinen sotilaallinen puolustusliitto.

ETYJin jäsen

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ), joka edistää rauhaa, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia Euroopassa.

OECD:n jäsen

Rikkaampien maiden yhteistyöjärjestö talouden ja kehityksen alalla.

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Milloin seuraavat Suomen eduskuntavaalit ovat?

Seuraavat Suomen eduskuntavaalit järjestetään todennäköisesti vuonna 2027. Siihen asti ajankohtaiset vaalikyselyt toimivat tärkeimpänä poliittisen ilmapiirin mittarina Suomi-maassa.

Tietojen ja lähteiden alkuperä

PolitPro

PolitPro yhdistää tieteellistä dataa ja ajankohtaisia mielipidemittauksia tehdäkseen politiikasta ymmärrettävää kaikille. Hyödynnämme johtavien tutkimushankkeiden aineistoja ja täydennämme niitä omilla selvityksillämme, analyyseillämme ja algoritmeillamme. Näin teemme monimutkaisista poliittisista yhteyksistä ymmärrettäviä ja saavutettavia kaikille. Tekoälyn tukemana.

Auta meitä pysymään riippumattomina

Tukesi avulla PolitPro pysyy riippumattomana lobbausryhmien ja puolueiden vaikutuksesta.

Anna palautetta

Kerro meille, miten voimme kehittää PolitProta entistä paremmaksi juuri sinua varten!

Löysitkö virheen?

Poliittinen data muuttuu päivittäin. Jos huomaat virheen, lähetä meille sähköpostia. Lyhyt lähdeviite auttaa meitä tarkistuksessa.

V-Dem – Varieties of Democracy

Göteborgin yliopiston tutkimustiedot demokratian teemasta. Riippumattomat politiikan asiantuntijat ympäri maailmaa arvioivat poliittisia järjestelmiä tieteellisten kriteerien mukaisesti.

Lisää

Coppedge, Michael, John Gerring, Carl Henrik Knutsen, Staffan I. Lindberg, Jan Teorell, David Altman, Fabio Angiolillo, Michael Bernhard, Agnes Cornell, M. Steven Fish, Linnea Fox, Lisa Gastaldi, Haakon Gjerløw, Adam Glynn, Ana Good God, Allen Hicken, Katrin Kinzelbach, Kyle L. Marquardt, Kelly McMann, Valeriya Mechkova, Anja Neundorf, Pamela Paxton, Daniel Pemstein, Josefine Pernes, Johannes von Römer, Brigitte Seim, Rachel Sigman, Svend-Erik Skaaning, Jeffrey Staton, Aksel Sundström, Marcus Tannenberg, Eitan Tzelgov, Yi-ting Wang, Tore Wig, and Daniel Ziblatt. 2026. "V-Dem Codebook v16" Varieties of Democracy (V-Dem) Project.

V-Party – Parties of the World Dataset

Göteborgin yliopiston tutkimushanke. Kansainväliset valtiotieteilijät arvioivat puolueiden poliittisia perusarvoja maailmanlaajuisesti yhtenäisten kriteerien pohjalta.

Lisää

Staffan I. Lindberg, Nils Düpont, Masaaki Higashijima, Yaman Berker Kavasoglu, Kyle L. Marquardt, Michael Bernhard, Holger Döring, Allen Hicken, Melis Laebens, Juraj Medzihorsky, Anja Neundorf, Ora John Reuter, Saskia Ruth–Lovell, Keith R. Weghorst, Nina Wiesehomeier, Joseph Wright, Nazifa Alizada, Paul Bederke, Lisa Gastaldi, Sandra Grahn, Garry Hindle, Nina Ilchenko, Johannes von Römer, Steven Wilson, Daniel Pemstein, Brigitte Seim. 2022. Varieties of Party Identity and Organization (V–Party) Dataset V2. Varieties of Democracy (V–Dem) Project.

ParlGov – Parliamentary Democracy Data

Bremenin yliopiston pitkäaikaiset tutkimustiedot. Dokumentoi puolueita ja hallituksia poliittisia vertailuja varten.

Lisää

Döring, Holger and Philip Manow. 2024. Parliaments and governments database (ParlGov): Information on parties, elections and cabinets in established democracies.

CHES – Chapel Hill Expert Survey

Euroopan tärkein asiantuntijakysely puolueiden kannoista. Yli 400 politiikan tutkijaa eri maista dokumentoi puolueiden kantoja tieteellisten kriteerien pohjalta.

Lisää

Rovny, Jan, Ryan Bakker, Liesbet Hooghe, Seth Jolly, Gary Marks, Jonathan Polk, Marco Steenbergen, and Milada Vachudova. “25 Years of Political Party Positions in Europe: The Chapel Hill Expert Survey, 1999-2024,”