Suomi Kannatusmittaukset, puolueiden kannatus ja tuoreimmat gallupit

Suomen talous lähettää ristiriitaisia signaaleja: BKT kasvoi voimakkaasti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, korkeiden puolustusmenojen ja vahvan viennin vauhdittamana. Tämä elpyminen on kuitenkin työttömyyden dramaattisen nousun varjossa, sillä työttömyysaste nousi huhtikuussa 11 vuoden korkeimpaan lukemaan 11,6 prosenttiin. Samanaikaisesti elinkustannukset jatkavat nousuaan, mitä viimeisin arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin on vahvistanut. Poliittinen syy on hallituksen tiukka säästöpolitiikka. Se pyrkii hillitsemään räjähdysmäisesti kasvavaa valtion velkaantumista ja vastaamaan EU:n vaatimuksiin alijäämän pienentämisestä. Tämä tapahtuu etuusleikkauksilla ja veronkorotuksilla, jotka hillitsevät yksityistä kulutusta ja rasittavat työmarkkinoita entisestään.

Suomi vahvistaa rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaansa: Hallitus jatkoi 5. kesäkuuta 2026 kaikkien Venäjän vastaisten maarajojen toistaiseksi voimassa olevaa sulkemista. Tämä toimenpide keskittää kansainvälisten suojeluhakemusten käsittelyn ja vastaa jatkuvaan uhkaan instrumentalisoidusta maahanmuutosta, jossa Venäjän oletetaan ohjaavan tarkoituksellisesti siirtolaisia Suomen itärajalle painostaakseen Nato-jäsentä. Samanaikaisesti kesäkuusta 2026 alkaen EU:n muutto- ja turvapaikkapaketti astuu voimaan kansallisten lakimuutosten kera. Suomi kiristää myös turvapaikkapolitiikkaansa dramaattisesti, esimerkiksi vähentämällä vastaanottopalveluja ja tiukentamalla pysyvien oleskelulupien ehtoja. Jo vuoden 2026 loppuun asti jatkettu rajavartiolaki sallii turvapaikkahakemusten rajoittamisen tietyillä raja-alueilla kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Suomi kokee jatkuvaa geopoliittista uudelleenjärjestelyä. Nykyistä tilannetta leimaavat lisääntyneet jännitteet Venäjän kanssa: satelliittikuvat osoittavat Venäjän sotilaallisen läsnäolon lisääntymistä Suomen rajan lähellä, mukaan lukien vanhojen tukikohtien uudelleenaktivointi ja uusien sotilaskaupunkien rakentaminen. Samanaikaisesti Suomi on sulkenut kaikki rajanylityspaikat Venäjän kanssa torjuakseen Moskovan oletettua hybridisodankäyntiä, jossa turvapaikanhakijoita ohjataan tarkoituksellisesti. Tämän kehityksen poliittinen syy on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joka sai Suomen luopumaan vuosikymmeniä kestäneestä puolueettomuudestaan ja liittymään Natoon huhtikuussa 2023. Tämä kansallisen turvallisuuden askel johti puolustusliittojen merkittävään vahvistumiseen ja turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointiin, mukaan lukien keskustelu ydinaseiden sijoittamisesta.

Suomen poliittista maisemaa leimaa tällä hetkellä kaksinkertainen haaste: säästötoimien aiheuttamat sosiaaliset jännitteet ja lisääntynyt keskittyminen kansalliseen turvallisuuteen. Orpon hallitus torjuu tiukalla säästöpolitiikalla kasvavaa valtion velkaantumista ja EU:n alijäämämenettelyjä. Tämä johtaa leikkauksiin sosiaali- ja terveysalalla sekä tiukempiin sääntöihin pysyville oleskeluluvilla, mikä rasittaa poliittista kulttuuria. Tämän politiikan kääntöpuoli näkyy hälyttävän korkeassa nuorisotyöttömyydessä, joka sai opposition äskettäin tekemään eduskuntakyselyn hallituksen vastuuseen saattamiseksi. Samanaikaisesti Venäjä-huoli hallitsee asialistaa: Suomi pitää itärajansa suljettuna, ja eduskunnan työryhmä vaatii puolustusmenojen lähes kaksinkertaistamista vuoteen 2029 mennessä. Presidentti Stubb kehottaa Eurooppaa sopeutumaan uuteen turvallisuustodellisuuteen. Tämä turvallisuuspoliittinen uudelleenjärjestely, joka on suora seuraus Venäjän aggressiosta, muokkaa Suomen politiikkaa syvällisesti ja siirtää painopisteen sisäpoliittisista keskusteluista eksistentiaalisiin turvallisuuskysymyksiin.

Suomi edistää kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaansa johdonmukaisesti saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja tullakseen sen jälkeen jopa hiilinegatiiviseksi. Vaikka viimeisten seitsemän päivän aikana ei ole raportoitu uusista suurista poliittisista keskusteluista tai toimenpiteistä, käynnissä olevat aloitteet muokkaavat alaa merkittävästi. Hallitus panostaa kattavaan strategiaan, joka sisältää uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian, sekä ydinvoiman massiivisen laajentamisen. Tätä poliittisesti tukevat vuoden 2026 alusta voimaan tulleet lakireformit, jotka nopeuttavat merkittävästi vihreiden investointien lupaprosesseja jopa 303 miljardin euron arvoisten hankkeiden toteuttamiseksi. Suomi asemoituu myös edelläkävijäksi synteettisten polttoaineiden (e-polttoaineet) ja vedyn tuotannossa, puhtaan sähkön kasvavan infrastruktuurin ja alhaisten energianhintojen tukemana. Energiajärjestelmän sietokyky ja älykkäiden verkkojen laajentaminen pysyvät myös keskeisinä tavoitteina.

Suomi navigoi jännittyneen sosiaalisten muutosten vaiheen läpi, sillä nykyiset hallituksen toimenpiteet rasittavat sosiaalista rauhaa tuntuvasti. Hallitus leikkasi äskettäin massiivisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionrahoitusta, mikä iskee erityisesti lapsiin, nuoriin ja senioreihin. Samanaikaisesti se tiukensi sosiaalituen sääntöjä, mikä johti jo tuhansien tuensaajien etuusleikkauksiin. Poliittinen syy on kattava säästöpaketti budjetin tasapainottamiseksi, jonka tarkoituksena on vähentää valtion velkaantumista ja turvata hyvinvointivaltio tuleville sukupolville. Kriitikot varoittavat kuitenkin, että tämä politiikka iskee heikoimpiin ja voi kärjistää sukupolvien välisiä jännitteitä rajoittamalla pääsyä olennaisiin palveluihin ja etuuksiin.

Suomen nuorisotyöttömyysaste nousi huhtikuussa 2026 hälyttävään 28 prosenttiin, mikä on merkittävä nousu ja iskee nuoreen sukupolveen kovasti. Pääministeri Petteri Orpon johtama keskustaoikeistolainen hallitus joutuu massiivisen kritiikin kohteeksi: oppositiopuolueet kritisoivat jyrkästi sitä, että noin 76 000 alle 30-vuotiasta jää ilman työtä. Vaikka nuorten työllistämisseteleitä on otettu käyttöön, kriitikot moittivat niiden tehottomuutta ja syyttävät hallitusta siitä, että se heikentää jatkuvilla säästötoimilla ja viivyttelevällä talouspolitiikalla entisestään oppisopimusopiskelijoiden ja opiskelijoiden näkymiä. Vaikeasta siirtymisestä työelämään tulee näin monille eksistentiaalinen taakka.

Suomalaiset perheet kohtaavat sosiaalietuuksien perustavanlaatuisen uudelleenjärjestelyn: Toukokuusta 2026 alkaen hallitus suunnittelee 100 euron kiinteää lapsilisää per lapsi 18 ikävuoteen asti, mikä korvaa nykyisen porrastetun järjestelmän, joka myönsi suuremmille perheille ja yksinhuoltajille korkeampia summia. Tämä uudistus, joka myös poistaa erityiset lisät suurperheille ja alle kolmivuotiaille lapsille, merkitsee selvää irtautumista aiemmasta käytännöstä ja vaarantaa monien kotitalouksien taloudellisen vakauden. Samanaikaisesti toimeentulotuen ja työttömyysturvan saamisen ehdot tiukentuvat: Helmikuun 1. päivästä 2026 alkaen tuensaajien on entistä vahvemmin osoitettava kokoaikainen työpaikka tai ensisijaiset etuudet, muuten perusosaa voidaan leikata jopa 50 prosentilla. Uuden, tarveharkintaisen yleisen sosiaaliturvaetuuden käyttöönotto toukokuusta 2026 alkaen korvaa työmarkkinatuet ja peruspäivärahan, mikä tiukentaa pitkäaikaistyöttömien ja pienituloisten pääsyvaatimuksia. Nämä toimenpiteet ovat osa hallituksen kattavaa säästöpolitiikkaa, jonka tavoitteena on budjetin tasapainottaminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen, samalla kun talous toipuu hitaasti taantumasta ja inflaatio nousee.

Yli puolet suomalaisista eläkeläisistä kamppailee tällä hetkellä kuukausituloillaan toimeentulon kanssa. Tätä hälyttävää lukua pahentavat Orpon hallituksen tuoreimmat päätökset nostaa vanhustenhuollon maksuja ja leikata sosiaalietuuksia 100 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Vaikka yksityisen sektorin eläkemaksuja alennetaan vuodesta 2026 alkaen, monet ikääntyneet tuntevat viimeisimmän 3,0 prosentin inflaation nousun suoraan arjessaan. Suunniteltu Kelan korvausten leikkaus yksityislääkärikäynneistä 30 eurosta noin 8 euroon vuodesta 2026 alkaen merkitsee lisärasitusta taloudelle. Monet tuntevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi, samalla kun politiikka pyrkii tervehdyttämään julkista taloutta.

Suomen keskiluokka tuntee uusien finanssipoliittisten realiteettien paineen: Toukokuun 1. päivästä 2026 alkaen hallitus korvaa aiemman työmarkkinatuen ja peruspäivärahan uudella, tulosidonnaisella yleisellä sosiaaliturvaetuudella. Tämä uudistus, jonka perusosa on noin 800 euroa kuukaudessa ja jota leikataan sivutulojen perusteella, tiukentaa sosiaaliturvajärjestelmää huomattavasti ja lisää painetta työnhakijoihin. Samanaikaisesti maaliskuusta 2026 alkaen tiukemmat säännöt kiristävät työttömyysvakuutuksen omavastuuaikoja. Ensimmäinen velvollisuuden laiminlyönti johtaa seitsemän päivän etuusleikkaukseen, toinen rikkomus keskeyttää maksut toistaiseksi, kunnes kuuden viikon työ tai hyväksytyt toiminnot voidaan osoittaa. Nämä toimenpiteet ovat osa Orpon hallituksen kattavaa säästöohjelmaa, joka sisältää myös terveydenhuollon maksujen nousun ja kuntien avustusten leikkaukset, samalla kun inflaatio nousi toukokuussa 2026 3,0 prosenttiin ja erityisesti koulutuspalvelut kallistuivat.

Suomen yrityksiä odottaa vuodesta 2027 alkaen yhteisöveron alennus 20 prosentista 18 prosenttiin. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on vauhdittaa investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä. Orpon hallitus ajaa veronalennusta osana kattavaa kasvuohjelmaa elvyttääkseen pysähtynyttä taloutta ja hillitäkseen valtion velkaantumista. Samanaikaisesti hallitus uudistaa yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmää (YEL) parantaakseen yrittäjien ehtoja ja ehkäistäkseen alivakuutusta. Nämä toimet tähtäävät yrittäjäystävällisempään ilmapiiriin ja pitkäaikaiseen taloudelliseen vakauteen.

Suomi suunnittelee kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuuttosääntöjen dramaattista kiristämistä. Toukokuussa 2026 esitetyn hallituksen esityksen mukaan perheenjäsenet voivat hakea viisumia vasta opiskelijan vuoden oleskelun jälkeen, sen sijaan että he voisivat hakea sitä samanaikaisesti saapumisen yhteydessä. Tämä uusi este, joka on osa laajempaa rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa, vaikeuttaa tuhansien ihmisten elämän rakentamista Suomessa merkittävästi. Hallitus perustelee toimenpiteitä suojautumisella epävarmoilta tilanteilta ja taloudellisen omavaraisuuden varmistamisella. Kriitikot näkevät tässä kuitenkin rakenteellista syrjäytymistä, joka heikentää syrjinnän vastaista työtä, samalla kun oikeusasiamiehen raportit osoittavat edelleen laajalle levinnyttä rasismia etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan.

Suomi suunnittelee peruuttavansa EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskeluluvat, jos he saavat sosiaalitukea – jopa kertaluonteisesti. Tämä raju ehdotus, joka esitetään eduskunnalle huhtikuun 2026 lopussa ja astuu voimaan todennäköisesti syksyllä, merkitsee maahanmuuttopolitiikan uutta kiristymistä. Pääministeri Orpon hallitus ajaa tällä agendalla, joka tähtää maahanmuuttajien lisääntyneeseen omaehtoisuuteen ja taloudelliseen riippumattomuuteen. Samanaikaisesti kolmansista maista tuleville työntekijöille, jotka menettävät työpaikkansa, uhkaa oleskeluoikeuden menetys kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen kesäkuusta 2025 lähtien. Lisäksi Suomen kansalaisuuden vaatimuksia on jo tiukennettu pidemmillä odotusajoilla ja tiukemmilla tulovaatimuksilla, kun taas uusi tietotesti vuodesta 2027 alkaen nostaa kynnystä entisestään. Näiden toimenpiteiden on tarkoitus edistää työllistymistä, mutta ne sisältävät riskin karkottaa päteviä ammattilaisia ja opiskelijoita.