Perussuomalaiset pähkinänkuoressa

Suomin lippu

Suomen Puolue / Perussuomalaiset

Suomen Puolue / Perussuomalaiset

Poliittinen suuntaus
Konservatiivinen
Sosiaalinen
Markkina
Progressiivinen
Suhtautuminen EU:hun
EU-vastainen
EU-myönteinen
Perussuomalaiset (PS) on oikeistopopulistinen ja kansalliskonservatiivinen puolue Suomessa. Se yhdistää EU-skeptisyyden tiukkaan maahanmuuttopolitiikkaan ja pitää itseään "tavallisen kansan" äänenä oletettua etääntynyttä liberaalia eliittiä vastaan.

Arvot ja maailmankatsomus

Puolueen perustana on korostunut nationalismi yhdistettynä kristillis-sosiaalisiin arvoihin ja skeptisyyteen ylikansallisia instituutioita kohtaan. Sen maailmankuvaa leimaa suomalaisen identiteetin ja suvereniteetin puolustaminen. Perussuomalaiset näkee valtion ensisijaisesti omien kansalaisten suojapaikkana ja torjuu päättäväisesti monikulttuuriset yhteiskuntamallit. Sen ihmiskuva korostaa yksilön omaa vastuuta, mutta vaatii samalla vahvaa hyvinvointivaltiota – kuitenkin yksinomaan suomalaiselle ydinväestölle.

Poliittiset painopisteet

Perussuomalaisten (PS) agenda keskittyy maahanmuuton jyrkkään rajoittamiseen, kunnianhimoisten ilmastonsuojelutoimien vastustamiseen sekä eurovaluutan ja EU:n tulonsiirtojen kritisointiin. Puolue asettuu työväenluokan, maaseudun asukkaiden ja pienten yrittäjien puolestapuhujaksi, jotka kokevat globalisaation uhkaavan heitä. Jännitteitä syntyy usein heidän sosiaalisen vaatimuksensa ja valtiontalouden tervehdyttämiseen tarvittavan talousliberaalin veropolitiikan välille.

Rooli poliittisessa järjestelmässä

Strategisesti puolue toimii poliittisen eliitin haastajana, ja se on vuosien varrella kehittynyt protestiliikkeestä hallituskelpoiseksi voimaksi. Sen suhdetta oikeusvaltion instituutioihin leimaa kansallisen suvereniteetin ensisijaisuus, mikä johtaa säännöllisesti kitkaan kansainvälisten sopimusten kanssa. Perussuomalaiset hyödyntää asemaansa järjestelmässä siirtääkseen poliittista keskustelua Suomessa oikealle ja priorisoidakseen teemoja kuten kansallinen turvallisuus ja kulttuurinen homogeenisuus.

Teemojen painopisteet ja ideologinen sijoittuminen

Kaavio esittää, mitkä teemat ovat puolueelle erityisen tärkeitä. Mitä kauempana piste on keskustasta, sitä suurempi on sen merkitys.

Poliittiset kannat ja ydintavoitteet

Kannanotto 2024
Kannanotto 2019

Talous ja valtio

Tulisiko tuloja ja varallisuutta jakaa uudelleen?
Uudelleenjaon puolesta
Uudelleenjakoa vastaan
Miten valtion tulisi käyttää vapaat budjettivarat?
Investoinnit
Velkojen vähentäminen ja verojen alentaminen
Tulisiko kotimaista taloutta suojella?
Vapaa maailmankauppa
Paikallisen talouden suojeleminen

Yhteiskunta ja arvot

Kumpi on tärkeämpää: vapaus vai turvallisuus?
Maksimaalinen vapaus
Turvallisuus
Pitäisikö naisten tasa-arvoa edistää?
Edistämisen puolesta
Edistämistä vastaan
Tulisiko LGBTQ+-yhteisön tasa-arvoa edistää?
Edistämisen puolesta
Edistämistä vastaan
Pitäisikö samaa sukupuolta olevien avioliitto sallia?
Puolesta
Vastaan
Mikä rooli uskonnoilla tulisi olla politiikassa?
Kirkon ja valtion ero
Kirkon ja valtion tiivis yhteys
Pitäisikö politiikan keskittyä kaupunkeihin vai maaseutuun?
Kaupunkien painotus
Maaseudun painotus

Ympäristö ja globalisaatio

Kumpi on tärkeämpää: ympäristönsuojelu vai talous?
Ympäristönsuojelu tärkeämpää kuin talouskasvu
Talouskasvu tärkeämpää kuin ympäristönsuojelu
Kumpi on tärkeämpää: ilmastonsuojelu vai talous?
Ilmastonsuojelu tärkeämpää kuin talouskasvu
Talouskasvu tärkeämpää kuin ilmastonsuojelu

Maahanmuutto ja integraatio

Miten maahanmuuttopolitiikkaa tulisi säännellä?
Avoin
Tiukka
Miten maahanmuuttajien integraatio tulisi järjestää?
Monikulttuurinen yhteiskunta
Homogeeninen yhteiskunta
Pitäisikö etnisille vähemmistöille antaa lisää oikeuksia?
Lisää oikeuksia
Vähemmän oikeuksia
Mikä rooli kansallisvaltioilla tulisi olla?
Avoin maailma ilman rajoja
Vahvat kansallisvaltiot

Demokratia ja instituutiot

Miten valta tulisi jakaa?
Jaettu valta
Vahva johtaja
Kuinka riippumaton oikeuslaitoksen tulisi olla?
Täysin riippumaton
Riippuvainen hallituksesta
Miten valtio tulisi organisoida: keskitetysti vai federalistisesti?
Federalismi
Keskittäminen

Historialliset vaalitulokset

Perussuomalaiset: Vaalitulosten kehitys maassa Suomi

Chronikka hallitusvastuusta vuodesta 1945

Vallan jatkuvuus: Historialliset hallitusroolit
Johti hallitusta
Hallituksessa
4

Hallitukset yhteensä

Kokonaiskesto: 13 vuotta • 6 kuukautta

0

Johdetut hallitukset

Kokonaiskesto: -

4

Hallitusvastuut

Kokonaiskesto: 13 vuotta • 6 kuukautta

15%

Kokonaisosuus hallitusajasta

Puolue on ollut hallituksessa 15%:ssa mahdollisesta hallitusajasta.

Orpo
2023
KOK
PS
KD
RKP/SFP
Sipilae I
2015
KESK
PS
KOK
Holkeri I
1987
SDP
KOK
RKP/SFP
PS
Sorsa VI
1983
SDP
KESK
PS
RKP/SFP

Tietojen ja lähteiden alkuperä

PolitPro

PolitPro yhdistää tieteellistä dataa ja ajankohtaisia mielipidemittauksia tehdäkseen politiikasta ymmärrettävää kaikille. Hyödynnämme johtavien tutkimushankkeiden aineistoja ja täydennämme niitä omilla selvityksillämme, analyyseillämme ja algoritmeillamme. Näin teemme monimutkaisista poliittisista yhteyksistä ymmärrettäviä ja saavutettavia kaikille. Tekoälyn tukemana.

Auta meitä pysymään riippumattomina

Tukesi avulla PolitPro pysyy riippumattomana lobbausryhmien ja puolueiden vaikutuksesta.

Anna palautetta

Kerro meille, miten voimme kehittää PolitProta entistä paremmaksi juuri sinua varten!

Löysitkö virheen?

Poliittinen data muuttuu päivittäin. Jos huomaat virheen, lähetä meille sähköpostia. Lyhyt lähdeviite auttaa meitä tarkistuksessa.

ParlGov – Parliamentary Democracy Data

Bremenin yliopiston pitkäaikaiset tutkimustiedot. Dokumentoi puolueita ja hallituksia poliittisia vertailuja varten.

Lisää

Döring, Holger and Philip Manow. 2024. Parliaments and governments database (ParlGov): Information on parties, elections and cabinets in established democracies.

CHES – Chapel Hill Expert Survey

Euroopan tärkein asiantuntijakysely puolueiden kannoista. Yli 400 politiikan tutkijaa eri maista dokumentoi puolueiden kantoja tieteellisten kriteerien pohjalta.

Lisää

Rovny, Jan, Ryan Bakker, Liesbet Hooghe, Seth Jolly, Gary Marks, Jonathan Polk, Marco Steenbergen, and Milada Vachudova. “25 Years of Political Party Positions in Europe: The Chapel Hill Expert Survey, 1999-2024,”